Konneveden kunta teki vuonna 2023 edellisvuosien tapaan ylijäämäisen tuloksen. Maanantaina kunnanhallituksessa käsitelty tilinpäätös oli noin 635 000 euroa ylijäämäinen. Edellisvuosilta taustalla on kunnan 308 000 euron, 2,0 miljoonan euron ja 1,2 miljoonan euron ylijäämäiset tulokset.
Konneveden kunnan tilinpäätös vuodelta 2023 on ylijäämäinen neljäntenä perättäisenä vuonna. Tilinpäätös on myös talousarviota enemmän ylijäämäinen, 634 956 euroa, kun talousarviossa varauduttiin 441 000 euron ylijäämäiseen tulokseen. Kuntakonsernin tilinpäätös on myös ylijäämäinen 635 300,50 euroa. Taseeseen kertyy tämän tilinpäätöksen jälkeen ylijäämää yhteensä 1 321 000 euroa. Haasteena on suhteellisen velkaantumisen korkea taso, joka on 200,3 prosenttia.
– Tämä oli nyt järjestyksessään neljäs perättäinen positiivinen tilinpäätös Konnevedelle. Kuntatalouden näkymät ovat kuitenkin tuleville vuosille sumuisia johtuen monista tekijöistä, kuten valtionosuusjärjestelmän muutoksista. Nyt taustalla olevat ylijäämäiset tulokset ovat realistisen taloussuunnitelun ja tarkan taloudenjohtamisen seurausta, kertoo Konneveden kunnanjohtaja Mika Pasanen.
Kuntatalouteen vahvasti vaikuttava tekijä on inflaatio ja sen seurauksena noussut korkotaso. Yleinen kustannusten nousu on nostanut selvästi energian, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hintoja. Suurimmat hintojen nousut näkyvät kuljetuksissa ja ruokapalvelun elintarvikkeiden hinnoissa. Näiden lisäksi kunta-alan palkkakulut nousivat vuoden 2022 palkkaratkaisussa. Tulevien vuosien haasteena on, että sote-siirtoerien valtionosuusleikkaukset jatkuvat vuonna 2025.
Hyvinvointialuemuutos pienensi kunnallisveroa ja valtionosuuksia historiallisesti. Konneveden kunnalle vuodelle 2023 kohdistuva verotulojen ja valtionosuuksien leikkaus oli 58,26 prosenttia, verrattuna tilinpäätökseen vuonna 2022. Näiltä osin vuodet 2022 ja 2023 eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kunnan verotulot olivat vuonna 2023 5 458 000 euroa ja valtionosuudet 2 808 000 euroa, yhteensä näitä kertyi yhteensä 8 266 000 euroa, joka oli 38 900 euroa vähemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Toimintatuotot olivat 2 613 000 euroa, jossa laskua oli edelliseen toimintavuoteen 661 000 euroa. Erotuksen selittää pääosin sote-palvelujen toimintatuottojen siirtyminen hyvinvointialueelle. Toimintakulut laskivat muutoksen myötä. Vuoden 2023 toimintakulut olivat 8 972 000 euroa.
Investoinnit edellisvuosia maltillisempia
Investointien taso oli maltillinen verrattuna useisiin aiempiin vuosiin, joiden aikana valmistuivat Lapunmäen koulukeskus, tekopohjavesilaitos Majakankaalle ja päiväkoti Metsäpolku. Toimintavuoden merkittävin investoinnin kohde oli Toripuiston torialueen suunnittelu. Toteutustyö Toripuiston osalta tehdään vuoden 2024 aikana ja hankkelle on saatu Euroopan Unionin JTF-rahoitus. Muita investointikohteita olivat muun muassa palvelukeskuksen rinnetien muutostyö, paloaseman saneeraustyöt, yleisurheilukentän juoksuradan kunnostus ja skeittiparkin perustaminen Lapunmäen koulukeskuksen yhteyteen. Näiden lisäksi jatketiin kaavateiden kunnostuksia, Häyrylänrannan satama-alueen kehittämistä ja Kivisalmen matkustajalaiturin laajentamista risteilyliikenteelle.
Investointivuosien jälkeen kunnan velkataso on korkealla. Enimmillään pitkäaikaista vierasta pääomaa oli noin 26 miljoonaa euroa, kun vuoden 2023 jälkeen pitkäaikaisen velan määrä on noin 14 miljoonaa euroa. Kunta on pystynyt lyhentämään investointeihin tarvittuja velkoja noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Hyvinvointialuemuutoksen jälkeen kassatilanne oli haasteellinen, jonka vuoksi jouduttiin käyttämään ennakoitua enemmän lyhytaikaista rahoitusta. Lainojen kokonaismäärä väheni vain 600 000 euroa ja suhteellinen velkaantuminen nousi 200 prosenttiin, johtuen käyttötulojen pienentymisestä. Kassatilanteen parantamiseksi kunnan lainojen maksusuunnitelmat tarkistettiin vuoden 2024 alussa.
Kunnan talouden riski on korkeassa velkaantumisasteessa. Velkaantuminen on seurausta tehdyistä tarpeellisista investoinneista. Velkoja pystytään uuden maksusuunnitelman mukaan lyhentämään suunnitelmallisesti, noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Haasteena on, että korkea velkaantumisaste ei mahdollista mittavia uusinvestointeja, joihin tarvitaan velkarahoitusta. Uusien investointien rahoittamiseksi tulee kartoittaa hankerahoituslähteitä ja kunnan verotuloja lisääviä hankkeita. Mahdollisten välttämättömien investointien yhtenä rahoituskeinona voidaan harkita kunnan omaisuuden myyntiä.
