Oppilaskuljetukset

Pääperiaatteena on, että koulukuljetukset toteutetaan perusopetuslain 32 §:n mukaisesti. Konneveden kunnanvaltuusto on hyväksynyt Konneveden kunnan esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksia koskevat yleiset periaatteet, joita noudatetaan kunnan järjestämissä koulukuljetuksissa. 

Tavoitteina koulukuljetusten järjestämisessä ovat: 

  • turvallisuus 
  • tasapuolisuus 
  • taloudellisuus 
  • tarkoituksenmukaisuus  

Esiopetuksen ja perusopetuksen oppilaiden varsinaisella koulumatkalla tarkoitetaan oppilaan päivittäistä kodin ja koulun välistä matkaa, jonka oppilas kulkee kouluun mennessään ja sieltä palatessaan. Koulukuljetukset järjestetään tai korvataan vain kodin ja koulun väliselle matkalle. Mm. kuljetukset varhaiskasvatuksesta kotiin, harrastus- ja kerhokuljetukset tai kuljetukset kaverin luokse eivät kuulu koulukuljetusten piiriin. 

Usein kysytyt kysymykset oppilaskuljetuksista

Kenelle kuljetus kuuluu?

Perusopetuslain mukaan kunnan täytyy järjestää koulukuljetus kaikille niille oppilaille, joiden koulumatka lähikouluun on pidempi kuin 5 kilometriä. Kunta voi itse määrittää kilometrirajan alemmaksi. Konnevedellä rajat on määritelty seuraavasti: Esioppilaat ja 1. -3. -luokkalaiset 3 kilometriä, 4. -6. -luokkalaiset 4 kilometriä, 7. -9. -luokkalaiset 5 kilometriä. 

Esimerkki: Oppilaan koulumatka on 3,5 kilometriä. Hänelle järjestetään maksuton koulukuljetus 3-luokkalaiseksi asti. Hänen siirtyessään 4. luokalle, kuljetus ei hänelle enää kuulu. Huoltaja voi anoa maksullista kuljetusta. 
 

Jos lapseni käy muuta kuin lähikouluaan, voiko hän saada kuljetusoikeuden?

Sivistyslautakunta voi myöntää hakemuksesta oppilaalle oikeuden käydä muuta kuin lähikoulua. Päätökseen sisältyy aina sopimus siitä, että huoltaja sitoutuu maksamaan kuljetusoikeudesta sivistyslautakunnan lukuvuosittain määrittämän kuukausimaksun. Maksu on määritelty kuljetusoikeudesta, eikä riipu siitä, kuinka paljon oppilas käyttää kuljetusta. Kuljetusoikeutta on anottava erikseen ja se voidaan myöntää, mikäli reitti on jo olemassa ja kyydissä on tilaa. Näiden oppilaiden mukaan reittisuunnittelua ei muuteta, vaan oppilaat saapuvat kuljetusreitin varteen. 
 

Meillä on yhteishuoltajuus ja lapsemme käy koulua vuoroviikoin eri osoitteista. Onko lapsellamme oikeus koulukuljetukseen molemmista kodeistaan? 

Perusopetuslaki ei velvoita kuntia järjestämään koulukuljetusta kuin oppilaan väestörekisteriin merkitystä osoitteesta, mikäli kuljetusetuuden ehdot täyttyvät. Konnevedellä on linjattu, että mikäli kuljetusreitti on olemassa ja kyytiin mahtuu, oppilas voi kulkea maksutta myös ns. toissijaiseen osoitteeseensa, mikäli kuljetusehdot muutoin täyttyvät. Lukuvuosittaista kuljetusreitistöä suunniteltaessa toissijaisia osoitteita ei huomioida. Käytännössä tämä saattaa johtaa tilanteeseen, että esimerkiksi kello 13 kyytiä ei ajeta lainkaan, vaan oppilas joutuu odottamaan kello 15 asti. Kouluilla on tarjolla kerhotoimintaa ja valvottua läksykerhoa vaihdellen eri ikäryhmille, mutta ei välipalaa. Mikäli oppilas poistuu koulun ohjatusta toiminnasta tai hän ei ole ikänsä puolesta oikeutettu koulupäivän jälkeiseen valvottuun odotusaikaan, hän ei ole enää koulun vastuulla koulupäivän jälkeen. Koulun valvontavastuu koskee vain ensisijaiseen osoitteeseen järjestettävän kuljetuksen edellyttämää odotusaikaa.
 

Lapsemme ei ole oikeutettu koulukuljetukseen, mutta arkeamme helpottaisi, jos hän pääsisi kulkemaan koulukyydillä. Onko asia järjestettävissä jotenkin?

Sivistystoimenjohtaja voi myöntää maksullisen koulukuljetuksin kirjallisesta anomuksesta niille oppilaille, joille kuljetusetuus ei kuulu. Edellytyksenä kuitenkin on, että reitti on jo olemassa ja kyydissä on tilaa. Maksullista kuljetusta haetaan joka lukuvuodelle erikseen. Hakeminen tapahtuu ensisijaisesti toukokuun aikana seuraavaa lukuvuotta koskien, jotta myös näiden ns. itsemaksavien oppilaiden määrä voidaan huomioida kuljetussuunnittelukokonaisuudessa. 
 

Miksi kouluauto ei nouda lastamme kotipihasta? Miksi tänä vuonna lapsemme joutuu kävelemään, vaikka viime vuonna hänet noudettiin kotoa?

Koulukuljetus ei tarkoita ovelta ovelle kuljetusta. Kunnan velvollisuutena ei siis ole järjestää koulukuljetusta koko matkalle. Matka, joka oppilaan tulee varautua kulkemaan omin neuvoin, on pisimmillään omavastuumatkoina määritelty kilometriraja: 
  • Esioppilaat ja 1. – 2. -luokkalaiset 1,5 kilometriä
  • 3. – 9. -luokkalaiset 2,5 kilometriä 
Mikäli kuljetuskokonaisuus ja reittisuunnittelu sitä vaatii, kunta voi edellyttää oppilasta saapumaan kuljetusreitin varteen edellä mainittuja kilometrirajoja noudattaen. Lukuvuosittainen kuljetusreitistökokonaisuus saattaa tuoda muutoksia aiempiin käytäntöihin, joten muutokset kävelymatkan pituuteen ovat mahdollisia.
 

Lapseni jää koulun jälkeen kerhoon tai iltikseen. Pääseekö hän kotiin koulukuljetuksessa? Voiko lapseni mennä kouluautossa kaverin luokse esimerkiksi synttäreille?

Hoitopaikka-, harrastus- ja iltapäiväkerhokuljetukset tai matkat kaverin luokse eivät kuulu koulukuljetuksen piiriin. Erillisen eskari-iltiksen (ei päiväkoti) toimintaan osallistuva eskarilainen voi saada klo 15 maksuttoman kuljetuksen, mikäli kuljetusetuus muuten täyttyy, kuljetusreitti on olemassa ja kyydissä on tilaa. Tämä mahdollisuus todetaan lukuvuosittain kuljetuskapasiteetin perusteella.  
Syksyllä 2021 on käynnistymässä pilottitoimintana Harrastamisen Suomen mallin Konneveden malli. Kello 13-15 välisiin kerhoihin osallistuvat kuljetusoppilaat voivat saada kuljetusoikeuden kello 15 kyytiin, mikäli reitti on olemassa ja kyydissä on tilaa. Tämä optio on neuvoteltava erikseen, eikä automaattisesti kuulu oppilaan kuljetusetuuden piiriin. 
 

Koemme, että lapsemme koulumatka itse kulkien on liian vaarallinen hänen ikätasonsa huomioiden. Kuinka liikenneturvallisuusnäkökohdat huomioidaan päätöksiä tehtäessä? Koulumatkan varrella ei ole valaistusta ja olemme kuulleet myös petohavainnoista?

Koulumatkan turvallisuutta arvioitaessa käytetään valtakunnallista Koululiitu-ohjelmaa. Se huomioi arviossaan oppilaan ikätason, nopeusrajoitukset, liikennetilastoihin perustuvat riskipaikat ynnä muut turvallisuuteen vaikuttavat seikat melko laajasti. Tarvittaessa käydään tutustumassa tieolosuhteisiin ja/tai pyydetään kannanotto myös muilta viranomaisilta, kuten ELY-keskus ja poliisi.
 
Mikäli koulumatka koetaan oppilaalle liian vaikeaksi tai rasittavaksi esimerkiksi terveydellisin perustein, hänelle voidaan myöntää kuljetusoikeus erillisestä hakemuksesta. Hakemukseen tulee liittää lääkärin, psykologin tai vastaavan lausunto, josta ilmenee ajanjakso kuljetuksen tarpeellisuudesta sekä esitys kuljetusmuodosta. 
 
Petoeläinten aiheuttaman vaaran vuoksi haettavan koulukuljetushakemuksen liitteeksi edellytetään vaaran/uhan arviointia riistanhoitopiiriltä sekä poliisiviranomaiselta. Kuljetus järjestetään viranomaistahon antamien ohjeiden sitä edellyttäessä ja heidän ohjeidensa mukaisesti. 
 

Jos minulla on kysyttävää koulukuljetuksia koskien, keneen minun kannattaa olla yhteydessä?

Parhaiten arjen kuljetusasioista on perillä Konneveden kunnan koulusihteeri Sari Lievonen. Hän ohjaa sinut tarvittaessa eteenpäin, mikäli häneltä ei löydy vastausta kysymykseesi. Sarin yhteystiedot: sari.lievonen(ät)konnevesi.fi, p. 040 014 3842. Sarin tavoittaa myös Wilma-viestillä. 

Itsemaksettavien kuljetuspäätösten osalta voit olla suoraan yhteydessä sivistystoimenjohtaja Kati Laine-Rissaneen kati.laine-rissanen(ät)konnevesi.fi, p. 040 821 7006.

Koulupäivän arkeen liittyvissä kuljetusasioissa (esim. lapsen poissaolo) ole yhteydessä suoraan lapsesi kouluauton kuljettajaan. 

Koulujen yhteystiedot: 
  • Hytölän koulu: koulunjohtaja Virpi Janhunen p. 040 014 3846
  • Istunmäen koulu: koulunjohtaja Tero Mäkinen p. 040 584 5183
  • Lapunmäen yhtenäiskoulu: rehtori Anna Nurmi p. 040 579 3967, koulusihteeri Sari Lievonen p. 040 014 3842, kuljetuksia ohjaava  koulunkäynninohjaaja Mirja Hytönen p. 040 518 0628