Konneveden vaakunassa on punaisella pohjalla hopeiset kahden käden tukkisakset. Vaakunan suunnitteli Gustav von Numers vuonna 1964. Heraldiikassa itseoppinut taiteilija suunnitteli kaikkiaan 150 kunnan vaakunat.

Tukkisakset liittyvät kunnan uittoperinteeseen. Viimeiset tukit uitettiin Siikakoskesta vuonna 1966. Metsätalous ja puutuoteteollisuus ovat tänäkin päivänä tärkeä osa Konneveden elinkeinoa.

Konneveden satavuotisjuhlaa varten suunnitellussa logossa yhdistyvät juhlallisen sininen ja kultainen väri. Tekstin yläpuolella oleva i-kirjaimen piste kuvastaa vesipisaraa, joka koostuu metsien ja vesien pitäjän teeman mukaisesti kahdesta puunlehdestä. Juhlavuoden ajan käytettävän logon on suunnitellut Riku Tulla.

Konnevesi 100 -juhlavuoden jälkeen Konneveden kunta otti käyttöönsä juhlavuodesta tutun, hieman muunnellun vahvatekstisen Konnevesi-logon. Logosta löytyy juhlavuoden tavoin i-kirjamen pisteenä toimiva vesipisara, joka rakentuu kahdesta puunlehdestä – Konneveden metsien ja vesien vahvan historian mukaisesti. Myös logon väriteema lainaa vahvasti metsien ja vesien teemaa, yhdistäen metsien vihreän ja vesien sinisen arvokkaana turkoosin sävynä. Logon eri versioissa ja kunnan viestinnässä toistuvat myös virtaavaan veteen viittaavat kaarimaiset muodot. Konnevesi-logon on suunnitellut Riku Tulla.

Etelä-Konneveden kansallispuiston tunnuksessa istuu kalasääksi pesällään. Sääksen suuria risulinnapesiä löytyy sekä Etelä-Konneveden että Pohjois-Konneveden saarista. Haukkoihin kuuluvan linnun hento vihellys ja voimakkaampi ”bjyp” -äännähtely kuuluvat kansallispuiston äänimaisemaan.