Konneveden kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan maanantaina 25.3.2024 Konneveden kunnan lausuntoa koskien Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavaista palveluverkkoa. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti alla kuvatun lausunnon Keski-Suomen hyvinvointialueelle Konneveden kunnan puolesta.
Konneveden kunnan lausunto esitykseen Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavaiseksi palveluverkoksi:
Hyvaks lausuntopyynnön kuvaus
Keski-Suomen hyvinvointialue pyytää lausuntoa aiheesta: Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavainen palveluverkko.
Keski-Suomen hyvinvointialueen monikanavainen palveluverkko koostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukanavista, joihin kuuluvat muun muassa palvelutuotannon toimipisteet, sähköiset palvelut, liikkuvat palvelut ja asiakkaiden kotiin vietävät palvelut. Palveluverkkotyössä pohditaan sitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan, jotta niiden saatavuus ja saavutettavuus olisi kaikille keskisuomalaisille mahdollisimman yhdenvertainen.
Lausuntoaika 22.2-23.2.24. Kuntien lausuntoaika päättyy 26.3.24.
Yleistä palvelurakenneuudistuksesta isossa kuvassa
Lausunnon pohjana olevaa Keski-Suomen hyvinvointialueen ehdotusta palvelurakenneuudistuksesta tulee arvioida hyvinvointialueen strategiaa vasten. Kuinka ehdotus noudattaa hyvinvointialueen valtuuston hyväksymään strategiaa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen strategia:
Hyvinvointialueen missio: ”Edistämme hyvinvointia, terveyttä & turvallisuutta Keski-Suomessa vaikuttavasti & laajalla yhteistyöllä.”
Hyvinvointialueen visio 2030: ”Keskisuomalaisten kokemus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta on maan kärkeä. Hyvinvointialue on vetovoimainen asukkaille, henkilöstölle ja yrityksille.
Hyvinvointialueen arvot: ”Kohtaamme ihmislähtöisesti ja yhdenvertaisesti. Toimimme avoimesti yhteistyössä. Olemme luotettavia ja vastuullisia – myös tuleville sukupolville. ”
Hyvinvointialueen tavoitteet: ” Toiminnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus. Keskisuomalaisten hyvinvointi- ja terveydenerojen kaventuminen. Keskisuomalaisten kokemus hyvinvoinnista, terveydestä & turvallisuudesta vahvistuu.
Hyvinvointialueen strategiset menestystekijät: Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen. Sujuva ja saumaton kumppanuus. Hyvinvoiva, osaava ja osallistuva henkilöstö. Aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut. Vankka tietopohja ja systemaattinen tiedon hyödyntäminen. Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen.
Palvelurakenneuudistuksen ehdotuksessa on kuvattu kaksi vaihtoehtoa. Ongelmallista esitetyissä vaihtoehdoissa on, että ne eivät ole keskenään todellisia vaihtoehtoja, vaan vaihtoehtoja siinä mielessä, että miten paljon palveluja leikataan. Palvelujen leikkaamiselle ei ole esitetty vaihtoehtoja.
Palveluverkkotyön tavoitteet ovat mm. ihmislähtöiset ja yhdenvertaiset palvelut, joiden saatavuus ja saavutettavuus on kaikille Keski-Suomen asukkaille samat. Nämä eivät tule toteutumaan Konnevedellä, jos palveluverkkoselvityksen vaihtoehdot 1 ja 2 toteutuvat. Palveluverkkoselvityksessä Keski-Suomen liitto esittää, että jo nyt ”hyvinvointierot ovat kasvaneet Keski-Suomessa ja erityisesti maakunnan reuna-alueilla hyvinvointi on aiempaa huonommalla tasolla ”. Hyvinvointialue on nostanut tämän näkökannan palveluverkkoesitykseensä, mutta näyttää jättävän tämän ristiriitaisesti huomioimatta. Jos näitä vähäisiä peruspalveluita lakkautetaan, niin maaseudulla ihmisten eriarvoisuus sekä hyvinvointi- ja terveyserot kasvavat vain entisestään. Nykyinenkään palvelutaso ei ole yhdenvertainen kaikkien keskisuomalaisten osalta saatavuuden ja saavutettavuuden suhteen.
Isona puutteena on, että palveluverkkoselvitys ulottuu vain vuoteen 2030 saakka, mutta ikääntyneiden määrä kasvaa voimakkaasti vuoteen 2040 saakka. Konnevedellä hoiva- ja hoitoikäluokkiin kuuluvien kuntalaisten määrä vuositasolla lisääntyy 23 % vuoteen 2040 mennessä, samalla muistisairaiden määrä lisääntyy ennakoitua enemmän ja palveluja leikataan 50 %. Palveluverkkoselvityksessä ei ole huomioitu muistisairauksien uusimpia Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) kasvuennusteita tai käytetty tutkimustietoa tiedolla johtamisen välineenä. THL:n mukaan muistisairaiden kokonaismäärä lisääntyy jopa 60 % vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2040 sairastavia on jo 247 000, jos muistisairauksien yleisyys pysyy vuoden 2021 tasolla ja iäkkäiden määräkasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti. Uusimman tutkimuksen mukaan muistisairauteen sairastuu vuosittain noin 23 000 ihmistä. Aiemmin määräksi on arvioitu 14 500. Yhteiskuntatieteen professori Teppo Kröger on tutkinut vanhusten hoitoa laajalti ja Suomessa vanhusten hoito on huonommalla tasolla kuin muissa pohjoismaissa. Hänen mukaansa hoivakriisi ei ratkea palveluja keventämällä tai hoivapaikkoja vähentämällä (Yle 25.2.24). Ikääntyneet tarvitsevat edelleen kivijalkapalveluja omassa kotikunnassaan.
Toimivat sote-palvelut ovat elinvoimatekijä kunnalle sekä merkittävä veto- ja pitovoimatekijä. Hyvinvointialue on myös suuri työllistäjä Konnevedellä. Palveluverkkoesityksen vaihtoehdot 1 ja 2 eivät tule helpottamaan hyvinvointialueen henkilöstöpulaa. Henkilökuntaa ei ole osallistettu palveluverkkosuunnitteluun, vaikka hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on osallistuva henkilökunta. Hoitajilla on vahva ammattietiikka ja nyt heidän kokemuksenansa on, että henkilökuntaa ja asiakkaita siirrellään ympäri maakuntaa kuin pelinappuloita. Heikommassa asemassa olevat asiakkaat jätetään heitteille. Nämä näkökohdat lisäävät alanvaihtoajatuksia tai hakeutumista yksityisen palveluntuottajan palvelukseen. Toimivalla varahenkilöstöllä tai vuokratyövoimalla, joka koostuu eri ammattiryhmistä (ml. lääkärit) voidaan paikata pienten yksiköiden haavoittuvuutta. Tähän henkilöstöpulaan tulisi keksiä muita ratkaisuja kuin peruspalveluiden vähentäminen (esim. valtion rahoilla koulutettu henkilö on velvoitettu työskentelemään määräajaksi hyvinvointialueella, työttömien maahanmuuttajien hoitajakoulutus tmv.).
Lisääntyvä asiakkaiden sekä myös henkilöstön liikkuminen lisää ympäristökuormitusta. Rakennukset ovat ja pysyvät paikoillaan olipa niissä hyvinvointialueen toimintaa tai ei, joten niiden ympäristökuormitus pysyy samanlaisena ja on tätä näkökohtaa turha nostaa palveluverkkoselvityksessä esiin.
Palveluverkkoselvityksessä on useita puutteita, jotka tekevät lausunnon antamisen vaikeaksi. Lakkautettavien palveluiden korvaavat palvelut ovat vajavaisesti esitetty esim. sähköisten asiointipisteiden, liikkuvien palveluiden toteutus, yhteisöllinen asuminen. Korvaavien palveluiden konseptointia ei ole tehty, eikä siten ole voitu arvioida niiden resurssointia ja kustannuksia. Esitetyt kustannussäästöt ovat puutteellisia.
Kunnan ja hyvinvointialueen välillä on edelleen paljon yhdyspintatyötä, joka on hakenut vielä muotojaan. Hyvinvointialueen organisaatiorakenne hidastaa päätöksentekoa, jolloin asioiden eteneminen ja päätösten tekeminen on hidasta.
Osa palveluverkkomuutoksista on tehty jo lausuntoaikana. Esimerkiksi laboratoriopalvelujen supistamisesta on jo ilmoitettu. Lisäksi hyvinvointialueen johdosta kerrotaan, että taloudentasapainottamisohjelmassa on jo linjattu useita toimenpiteitä. Näitä toimenpiteitä on nähtävillä eri lähteistä ja päätöksistä, mutta yhteenvetoa ei kokonaisuudesta ole saatavilla. Herää kysymys, että onko tällä lausunnolla oikeasti merkittävyyttä?
Raportissa huomatut virheet Konneveden osalta
- Hyvinvointialueen Rambolilla teettämä kiinteistöarvio on puutteellisesti laadittu. Siinä on virheellisiä johtopäätöksiä. Konneveden kunta teetätti Harri Isoniemellä (Trellum Oy) seikkaperäisen kiinteistöarvion syksyn 2022 aikana. Isoniemi toimii usean hyvinvointialueen, Suomen kuntaliiton ja lukuisien kuntien ja kaupunkien apuna kiinteistöarviotehtävissä. Konneveden kunta pyysi häneltä vertailun Rambolin tekemään kiinteistöarvioon. Hänen mukaansa Konneveden palvelukeskus muodostuu useasta eri rakennusosasta. Hyvinvointialueen selvityksessä koko rakennuksen kunto on arvioitu huonoksi, mikä ei Trellumin havaintojen mukaan pidä paikkaansa. Hyvinvointialueen selvityksessä rakennuksen kunto on annettu heikoimman rakennusosan mukaan.
Trellummin lausunnon mukaan, Hyvinvointialueen selvityksessä Konneveden kunnan rakennusten toiminnallisuuteen liittyvät arviot eivät ole luotettavia, jolloin sen perusteella ei voida antaa esitetyn kaltaisia tunnuslukuja rakennusten toimivuuteen liittyen. Rakennusten toimivuuden tarkastelu edellyttää huomattavasti tehtyä selvitystä kattavamman toiminnallisuuden tarkastelun, jotta palveluverkkotarkasteluun saadaan edes jonkinlainen arvio rakennuksen toimivuudesta palvelutoiminnan resurssina. Selvityksessä esitetyt kolme kysymystä toiminnallisuuteen liittyen eivät anna riittävää kuvaa toiminnallisuusarvosanan muodostamiseen, jolloin rakennusten sijoittuminen laskettuun ”kuntoluokkaan” ei ole luotettava.
Mikäli palveluverkkotarkasteluun halutaan luotettavia arvioita Konneveden kunnan rakennusten kunnosta sekä toimivuudesta tulee tarkasteluja tarkentaa sekä kysymyksen asettelu miettiä osin kokonaan uudestaan. Toki hyvinvointialue voi tehdä palveluverkkotarkastelut ilman tarkoituksenmukaisia kuntoon ja toimivuuteen liittyviä tarkasteluita, jolloin palveluverkkoon liittyvässä päätöksenteossa päätökset tehdään muiden kuin faktapohjaisten tarkasteluiden perusteella. - Konneveden sote-asemapalvelut järjestetään vaihtoehdossa 1 ja 2 Hankasalmella ja Äänekoskella, mutta linja-autovuorot määritelty Laukaaseen koulujen toiminta-aikana. Hankasalmelle ei mene ainuttakaan linja-autovuoroa ja Äänekoskellekin vain aikaisin aamulla koulujen toiminta-aikana. ”Lähes jokaisen poistuvan terveysaseman lähin korvaava asema on saavutettavissa julkisilla 1,5 tunnissa” Asema ehkä on saavutettavissa, mutta ei ehkä siihen aikaan, kun vastaanottoaika on. Sote-asemapalveluista ei välttämättä pääse julkisilla liikennevälineillä enää takaisin kotiin, vaikka varsinaiseen palveluun pääsisikin.
- Konnevedellä ei ole tällä hetkellä kiirevastaanottoa arkipäivisin klo 8–15 ja ei siis todennäköisesti tulevaisuudessakaan. Kiirevastaanotto on tällä hetkellä Laukaassa.
- Raportin mukaan kuntouttavassa päivätoiminnassa ei ole suihkua, saunaa, kuntoutustilaa ja ryhmätilakin kysymysmerkillä. Nämä tilat löytyvät palvelukeskuksesta, joka soveltuu kuntouttavaan päivätoimintaan. Lisäksi palvelukeskuksesta löytyy fysioterapian vastaanottotila ja pienryhmäliikuntatila sekä hyväkuntoinen kuntoutusallas. Tiloista löytyy saunoja sekä suihkutiloja. Miksi toiminta on suunniteltu Konneveden vanhustenkotiyhdistys ry:n tilaan, josta näitä vaadittuja elementtejä ei löydy ja näiden puutteiden vuoksi aiheuttaa palvelun siirron naapurikuntiin? Hyvinvointialue maksaa nyt vuokraa tiloista, joissa on kaikki vaadittavat tilat palveluineen ja jopa enemmän, mutta niitä ei käytetä.
- Kuntouttava yksikkö puuttuu palveluverkkoselvityksestä (ikääntyneiden ympärivuorokautinen asuminen). Tämä toimii lakkautusuhan alla olevan Kotipihlajan kanssa samoissa tiloissa. Laskelmissa kotipihlaja on laskettu 17 paikkaiseksi ja kuntouttavan yksikön 8 paikkaa jätetty huomioimatta. Kustannusrakenne saadaan korkeaksi, jos kulut jaetaan vain 17 paikan kesken eikä todellisen 25 paikan.
Vaikutukset Konnevedelle ja paikkakunnan ihmisille
Sote-asemapalvelut
Vaihtoehdossa 1 lakkautetaan sote-asemat yli 10 000 keskisuomalaiselta. Vaihtoehdossa 2 lakkautetaan sote-asemat yli 20 000 keskisuomalaiselta. Hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksen mukaan “sosiaali- ja terveydenhuollon päiväajan perustason vastaanotot ovat vastaanottotoiminnan perusta, ja ne vastaavat alueen asukkaiden hoidon- ja palvelun tarpeeseen ja tukevat vaikuttavaa ja tarkoituksenmukaista hoidon sujumista ja jatkohoitoa. Niitä tuetaan tarpeenmukaisesti järjestetyillä ilta-, sekä kiirevastaanotoilla. On tärkeää panostaa perusterveydenhuoltoon ja muihin kevyempiin palveluihin, jotta mm. sairaalapalveluiden tarvetta voidaan vähentää”. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että vastaanottopalvelut ollaan Konnevedeltä lakkauttamassa (yli 10 000 vastaanottokäyntiä vuodessa). Vaikea ymmärtää, miten vastaanottopalveluiden palveluntarve laskee vuoteen 2030 mennessä kun yli 75-v määrä kasvaa, jotka käyttävät eniten palveluita. Joka tapauksessa esitetty lasku on hyvin pieni (-2 %), joka ei selitä palvelun lakkautustarvetta. Muita asioita, jotka eivät puolla palveluverkkoselvityksen lakkautusperusteita: Konneveden sote-aseman toimintavarmuus on hyvä (ei henkilöstöpulaa, varahenkilöstö toimi hyvin seututk:n aikana). Sote-aseman tehokkuus suhteessa henkilöstömääriin ja vastaanottomäärin on hyvä. Sote-aseman kunto on virheellisesti arvoitu. Julkiset liikennevälineet kulkevat heikosti tai ei lainkaan korvaaville vastaanottoasemille. Lisäksi kalusto ei ole ns. ”matalalattiabusseja”, joihin toimintakykyrajoitteisten tai lastenvaunujen kanssa liikkuvien olisi helpompaa päästä kyytiin. Lisäksi Konnevedellä on vain yksi Kela-taksi. Valtakunnallisesti on jo nähtävissä Kela-taksin saatavuusongelmat, jolloin ihmiset eivät ole päässeet hoitoon tai ovat myöhästyneet varatuilta ajoilta. Lisäksi ikääntyneiden on vaikea saada saattaja mukaan koko päivän kestäville käynneille toiseen kuntaan. Liikkumiskustannukset tulevat asiakkaan ja valtion maksettavaksi. Onko vähävaraisilla rahaa hakeutua hoitoon? Vaihtoehdoissa 1 ja 2 suurena riskinä on maaseutukuntien perusterveydenhuollon romuttaminen, jonka riskit THL:n pääjohtaja Mika Salminen on tunnistanut. Pahimmillaan ennaltaehkäisevän hoidon puute tai puutteellinen toteutuminen voivat johtaa Salmisen mukaan taudin tai tilan sellaiseen huononemiseen, joka pahentaa tautia niin paljon, että tarve kalliimmalle erikoissairaanhoidolle lisääntyy. Tämä voi johtaa huonoon kierteeseen, Salminen ennakoi (Yle 9.3.2024). Lääkärinvastaanottopalveluiden lakkauttaminen johtaa siis hyvinvointi- ja terveyserojen kasvamiseen, koska asiakkaat eivät hakeudu ajoissa palveluiden piiriin niiden vaikean saavutettavuuden vuoksi. Tällöin vuodeosastohoidon sekä erikoissairaanhoidon tarve ja niiden kustannukset kasvavat entisestään.
Palveluverkkoselvityksessä sote-aseman korvaavat palvelut olemattomasti kuvattu, joten näitä mahdoton arvioida (liikkuvan palvelun useus, sähköisten asiointipalveluiden toteutus…). Miten 1–2 liikkuvaa palveluautoa ehtii korvaamaan 14 tai 19 lakkautusuhan alla olevan sote-aseman kivijalkapalvelut edes osittain?
Muiden sote-asemapalveluiden (kuntoutus, mielenterveys- ja päihdepalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut) järjestäminen sote-aseman lakkautuksen jälkeen palveluverkkoselvityksessä jää kuntakohtaisesti hämäräksi. Myöskään käyntimääriä näistä palveluista ei ole esitetty. Esimerkiksi apuvälinetarve voi tulla iäkkäälle henkilölle nopeastikin. Kuinka nämä tärkeät kuntoutus- ja apuvälinepalvelut järjestyvät oikea-aikaisesti asiakkaalle? Iäkkään toimintakyky romahtaa nopeasti, jos hän ei pääse liikkeelle. Jalkautuvatko fysioterapeutit avokuntoutuksen asiakkaiden kotiin vai hoitavatko kuntoutuksen etänä, jos sote-asemaa ei ole?
Yhdyspintatyö kunnan kanssa mm. liikuntaneuvonnan osalta on ollut hitaasti etenevää. Kunnalla on tahtotila edistää tätä tärkeää ennaltaehkäisevää prosessia nopeasti, johon tarvitaan yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Asiat vaikeutuvat entistään, jos lähipalvelua ei enää ole. Konneveden kunnan vapaa-aikatoimi tekee vaikuttavaa työtä ikääntyneiden liikuntaneuvonnan parissa. Senioriliikunnan avulla tavoitetaan viikoittain 80–100 senioria. Hyvinvointialueen kanssa on vielä paljon työtä vastinparien löytämisessä. Viikoittaista yhteydenpitoa on käytännössä vain fysioterapeutin kanssa. Toiminnallisessa yhteistyössä on menty monta askelta taaksepäin ja kehitystä toimintojen suunnittelussa tai toteutuksessa ei ole tapahtunut. Esimerkiksi yhtään liikuntalähetettä hyvinvointialueelta liikuntaneuvontaan ei ole tullut. Yhteistyön kehittämiseksi on pidetty lukuisia palavereja, ne eivät ole johtaneet konkreettisiin yhteistyömuotoihin hyvinvointialueen kanssa.
Ikääntyneiden ympärivuorokautinen asuminen
”Hyvinvointialueen asukkaille tarjotaan toimintakyvyn ja tarpeen mukaisia ympärivuorokautisia asumispaikkoja ensisijaisesti hänen kotikunnastaan. Asumispaikkaa valitessa otetaan huomioon asukkaan ja omaisten toive ja esimerkiksi tosiasialliset mahdollisuudet liikkumiseen”. Konnevedeltä ollaan kuitenkin lakkauttamassa sekä vaihtoehdossa 1 että 2 kahta hyvinvointialueen omana toimintana järjestettyä palveluasumisen yksikköä. Kuntaan on jäämässä vain yksi yksityisen palvelutuottajan yksikkö, jonka kanssa hyvinvointialue ei ole neuvotellut palveluverkkoselvityksen yhteydessä. Yksikkö on profiloitunut vaikeasti muistisairaiden hoitoon. Yksikössä asuu asukkaita myös muista kunnista/maakunnista, joten kaikki paikat eivät ole konnevetisten käytössä. Mihin nämä lakkautusuhan alla olevissa yksiköissä asuvat asiakkaat siirretään omassa kotikunnassa, jos he eivät ole vaikeasti muistisairaita tai yksityisellä palveluntuottajalla ei ole tilaa? On lyhytnäköistä, että näihin tietoihin perustuen lakkautetaan Konnevedeltä ikääntyneiden palveluasumisyksikköjä, kun lisäksi vielä huomioidaan jo aiemmin todettu ikääntyvien määrän kasvu Konnevedellä.
Näissä yksiköissä (Koskikara, Kotipihlaja ja kuntouttavayksikkö) on ammattitaitoinen henkilöstö ja tarkoituksenmukaiset tilat. Konnevedellä on ammattitaitoisia hoitajia, jotka ovat osanneet hoitaa asukkaat elämän loppuun saakka välttäen turhia siirtoja päivystykseen ja osastolle. Tätä on edesauttanut samassa rakennuksessa sijaitseva lääkärinvastaanotto, jolloin lääkärin konsultaatiomahdollisuus on ollut nopeaa ja joustavaa. Tämä on myös hillinnyt vuodeosastojen kuormitusta, joka mallissa 1 ja 2 tulee kasvamaan.
Aiemmin kunnan toimintana kaikki kolme ympärivuorokautisen yksikköä sijaitsivat samalla kustannuspaikalla, joka mahdollisti kustannustehokkaan toiminnan ”yhtenä isona yksikkönä”, jossa oli n. 40 asukaspaikkaa. Tämä mahdollisti myös henkilöstön joustavan liikuttamisen yksiköiden välillä. Hyvinvointialue muodosti näille yksiköille eri kustannuspaikat ja tekivät näistä alle 20 asukkaan tehottomalta näyttäviä yksiköitä. Tämä näyttäytyy keinotekoisena yksikköjakona, kun kriteerinä on lakkauttaa alle 20 asukkaan yksiköt. Konnevedellä nämä yksiköt ovat käytännössä saman katon alla vierivieressä. Yksityisen palveluntuottajan kustannusnousuja on vaikea arvioida etukäteen. Aiemmin toiminta oli kustannustehokkaampaa järjestää kunnan omana toimintana kuin ostaa palvelusetelillä yksityiseltä palveluntuottajalta. Asiakaspaikat ovat tehokkaassa käytössä ja asukkaat maksavat niistä vuokraa.
Palvelut eivät toteudu yhdenvertaisesti ja tiukentuneet palveluihin pääsykriteerit aiheuttavat ikääntyneessä asiakkaassa turvattomuutta, hyvinvointi- ja terveysongelmia ja erityisesti huolta läheisille. Eläkkeelle jääviä paluumuuttajia on jatkossa turha houkutella kuntaan asumaan, jos ei ole taattua, että saavat asua kunnassa elämän loppuun saakka.
Edellä mainittujen näkökulmien perusteella, joudutaan suurella varmuudella muutaman vuoden sisällä lisäämään hoitopaikkoja uudisrakentamisella, nyt lakkautettavien tilalle. Iäkkäiden elämänsä viimeisten vuosien hyvinvoinnille on ensiarvoisen tärkeää, että he saavat asua ja omaiset voivat tavata heitä kotikunnassaan. Omaisten vierailut iäkkään läheisen luona ei ole vain psyykkistä hyvinvointia edistävää, vaan vierailuilla usein tehdään avustavia toimenpiteitä, kuten ulkoilua, ruokailussa avustamista jne. Nämä tapaamiset vähenevät radikaalisti niin työssäkäyvien omaisten (vierailujen aikataulujen sovittaminen toiselle paikkakunnalle työssäkäynnin ohelle), kuin esimerkiksi oman puolison osalta (ei mahdollista kulkea, kun julkista liikennettä ei ole saatavilla). Valtiolla kehitetään nyt ihmislähtöistä hallintoa, jonka vastainen hyvinvointialueen esitys on. Ihmisten hyvinvointiin kuuluu myös sosiaalisten suhteiden säilyttäminen.
Perhekeskukset
Perhekeskustoiminta on ollut vähäistä Konnevedellä, joten tähän on tulossa parannusta palveluverkkoselvityksen mukaan. Mikä tulee olemaan Konneveden kohtaamispaikka ja kuinka usein siellä on toimintaa?
Ikääntyneiden päivätoiminta
Kuntouttava päivätoiminta ehdittiin aloittaa juuri ennen koronaa ja laitettiin tauolle koronan ajaksi. Hyvinvointialue ei ole vielä aloittanut toimintaa uudestaan. Hyvinvointialue on suunnitellut aloittavansa toimintansa toisessa kiinteistössä, josta puuttuvat sauna-, pesu- ja kuntoilutilat, jotka ovat palvelukeskuksessa käytettävissä. Nyt toimintoa ollaan palveluverkkoselvityksessä siirtämään Hankasalmelle sekä Laukaaseen. Ikääntyneet tuskin lähtevät kuntouttavaan päivätoimintaan naapurikuntiin, vaikka hyvinvointialue järjestää tänne kuljetuksen. Istuminen vain lisääntyy maakuntamatkailussa ja kuntoutuminen jää vähemmälle. Päivätoimintapäiville tulee pituutta ja ne ovat väsyttäviä. Kuntouttavan päivätoiminnan puuttuessa kunnasta eriarvoisuus, hyvinvointi- ja terveyserot kasvavat. Ikääntyneiden toimintakyky laskee ja tulee nopeammin tarve ympärivuorokautiselle hoidolle, joiden paikkoja ollaan vähentämässä. Riskinä on, että esitetyillä toimenpiteillä ollaan synnyttämässä epätoivottu noidankehä. Ikääntyneiden kuntouttavapäivätoiminta on yleensä houkutteleva työpaikka, jossa on pienimmät rekrytointiongelmat (ei vuorotyötä).
Seniorikeskustoimintaa maaseudulla voi olla vaikeaa järjestää järjestötoimijoiden puuttuessa. Kunnalla on resursseja tarjota tähän toimintana lähinnä vapaa-aikatoimen tarjoaman senioriliikuntatuokion muodossa. Hyvinvointialueella on fasilitointivastuu seniorikeskustoiminnasta. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Kuka kustantaa seniorikeskustilat?
Jos ikääntyvien ennaltaehkäisevistä palveluista ei huolehdita hyvin, niin tämä näkyy lisääntyneissä kustannuksissa sekä vastaanottopalveluissa, vuodeosastoilla, erikoissairaanhoidossa että ympärivuorokautisessa hoidossa.
Muut palvelut
Kuvattu liian suppeasti tai epäselvästi. Muutama nosto näistä palveluista
Erikoissairaanhoito on suuri kuluerä ja kustannukset ovat olleet vuosia huonosti hallittu. Tämä palvelualue olisi tullut perata ensimmäiseksi ennen kajoamista peruspalveluihin. Ennakkotietojen mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen erikoissairaanhoito on ylittämässä esittämänsä ja valtuuston hyväksymän talousarvion vuodelle 2023, arviolta yli 40 miljoonalla eurolla, joka on merkittävä osa hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden toiminnan alijäämästä. Sairaala Novan investointia perusteltiin aikanaan, että se tehostaa erikoissairaanhoitoa. Hyvinvointialueen ja kuntien tulevaisuuden kannalta on kriittistä, että erikoissairaanhoidon taloudenjohtamiseen kiinnitetään erityistä huomioita.
Konneveden kohdalta kiinnostaa toimintakeskuksen, Leppälinnun (mt- ja päihdekuntoutujien asumispalvelu) sekä työpajan kohtalo. Näihin ei raportissa ole otettu kantaa.
Kotihoidon toimipisteen sijainti jatkossa? Kun ympärivuorokautista hoitoa lakkautetaan, niin entistä huonokuntoisimpia henkilöitä asuu omissa kodeissaan. Miten heidän turvallisuutensa ja palveluiden saatavuus varmistetaan? Jo nyt muistisairaita katoaa kotoa, kun eivät pääse asumaan asumisyksiköihin.
Turva-auttajapalvelu ei vastaa kotihoidon asiakkaan tarpeeseen riittävän nopeasti. Turva-auttajat ovat klo 7-21 Jyväskylässä ja klo 21-07 kiertävät Hankasalmi, Konnevesi ja Laukaa alueella, jolloin avun saamisessa voi olla hyvin pitkä viive. Ambulanssiakaan ei ole yöaikaan Konnevedellä saatavissa (vain klo 8-20 välisenä aikana). Asiakasturvallisuus vaarantuu ja eriarvoisuus lisääntyy. Palveluverkkoselvityksessä on syytä esittää vasteajat turva-auttajapalvelun avun saamiseksi.
Yhteisöllinen asuminen avattu heikosti palveluverkkoselvityksessä. Miksi, vaikka suuntaus on, että asukkaat asuvat kotona tai kevyemmän hoidon yksiköissä, jossa ei ole yöhoitoa? Vaarana on, että yhteisölliseen asumiseen sijoitetaan ympärivuorokautista palveluasumista tarvitsevia asiakkaita niiden paikkojen puutteessa. Yhteisöllisessä asumisessa ei ole hoitajamitoitusta. Yhteisöllisestä asumisesta on esimerkkejä Keski-Suomesta, joiden toimintaan AVI on joutunut puuttumaan, koska mitoitukset eivät ole olleet riittävät. Asukkaiden hoidon tarve saattaa muuttua akuutisti heikommaksi. Asukkaiden palveluntarvetta arvioidaan RAI-mittarilla, mutta miten hyvinvointialue vastaa henkilöstötarpeen muutokseen nopeasti, niin että asiakas saa tarvitsemansa hoidon? Onko henkilöstötarpeen arviointiin olemassa jokin työkalu?
Yhteenveto
Hyvinvointialuemuutos on tähän asti ollut lähinnä hallinnollinen muutos. On ymmärrettävää, että lukuisien organisaatioiden yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi on aikaa vievä prosessi. On varmasti totta, että ei voida määritellä optimaalista hyvinvointialueen palveluverkkoa, sillä kysymys on aina tilannekohtaisten tekijöiden huomioimisesta, kuten esimerkiksi alueiden väestörakenteesta, sairastavuudesta ja maantieteellisistä etäisyyksistä. Näitä tekijöitä on esityksen alussa laajasti kuvattu, mutta niiden vaikutus lopulliseen esitykseen jää vähäiseksi. Esimerkkinä, että maakunnan ihmiset, joilla on jo nyt pisimmät matkat palveluihin, heidän palvelunsa viedään entistä kauemmaksi. Lisäksi huomiota herättää, että vaikka raportissa on kuvattu väestön ikääntymisen kehitys aina vuoteen 2040 saakka, toimenpiteiden pohjana on tavoitteena vuosi 2030, jonka seurauksena syntyy virheellinen kuva ikääntymisen ja varsinkin muistisairauksien kasvun seurauksista.
Selvityksestä ei synny selvää kuvaa palvelukokonaisuuksista ja, kuinka ne nivoutuvat toisiinsa tai kuinka yhteistyötä tehdään tosiasiallisesti kuntien kanssa. Selvitys on siilomainen kokonaisuus, joka heijastelee hyvinvointialueen organisoitumista moniportaiseksi siilo-organisaatioksi. Raportti on tehty organisaation näkökulmasta, vaikka lähtökohtana pitää olla asiakkaan näkökulma ja oikeus palveluihin.
Palveluverkkoselvitys perustuu lähinnä kulujen leikkaamiseen, se ei juurikaan toteuta hyvinvointialueen strategiaa, eikä selvityksen tavoitteeksi kirjattua palveluiden yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja saavutettavuutta. Lopputulema on päinvastainen, asukkaat eivät yksinkertaisesti pääse oikea-aikaisesti hoidon tai hoivan ääreen ja ajautuvat raskaampien ja kalliimpien palvelujen piiriin. Kun arvioidaan julkisen hallinnon toimia, niin päätösten arvopohjana tulisi olla se, että kuinka huolehdimme niistä, jotka ovat heikoimpia meistä.
Kulujen säästöä esityksellä lasketaan saavutettavan 17 M€, yli miljardin talousarvion hyvinvointialueella. Säästöllä ei kateta inflaation vaikutuksia palvelujen ostoihin. Edellä mainitussa säästöjen kokonaisuudessa on mukana Jämsän sairaalan lakkauttaminen. On selvää, että hyvinvointialueen tulee saavuttaa kustannussäästöjä, samalla on selvää, että nyt esitetyllä palvelurakenneselvityksellä niitä ei tulla saavuttamaan täysimääräisesti. Esitetyt säästöt ovat osin teoreettisia, koska korvaavien palvelujen kustannuksia ei ole kuvattu. Myöskään kustannusten siirtymistä asiakkaille tai Kelalle ei vaikuttavuuden arvioinnissa ole kuvattu. Selvityksessä ei ole arvioitu palvelujen leikkaamisen todellisia vaikutuksia maakunnan ihmisten perusterveydenhuoltoon ja mahdollisia seurannaisvaikutuksia erikoissairaanhoidolle.
Palveluverkkoselvityksen ehkä suurin heikkous on, että siinä ei esitetä tavoitteita tai keinoja erikoissairaanhoidon kulujen kasvun hallintaan. Tässä muodossaan selvityksellä ei ratkaista esillä olevia haasteita ja ongelmia.
Konneveden kunta esittää, että hyvinvointialue laatii puhtaalta pöydältä uuden esityksen, jossa keskeisenä tavoitteena on palvelujen säilyttäminen kustannustehokkaasti palveluekosysteemiajattelun mukaisesti. Se edellyttää mm. hyvinvointialueen organisoitumisen perusteellisen uudelleen ajattelun, joka pohjautuu seikkaperäiseen päätösten vaikuttavuuden arviointiin. Materiaalista nousee selvästi esille julkilausuttujen tavoitteiden lisäksi ei-toivottuja seurauksia, joiden vaikutuksia ei ole selvitetty eikä kuvattu. Palveluverkkoratkaisut ovat pitkäkestoisia ja niissä onnistuminen määrittää paljon, miten hyvinvointialue onnistuu toteuttamaan sote-muutokselle asetetut tavoitteet. Kyseessä on perustavanlaatuinen päätös, jonka valmistelua tulee jatkaa, ennen lopullista päätöstentekoa.
Jatkotyöskentelyssä on välttämätöntä kuvata, kuinka esitetyt toimenpiteet toteuttavat hyvinvointialueen strategiaa. Hyvään päätöksenteon valmisteluun kuuluu päätöksen vaikutusten ennakkoarviointi. Vaikutusten ennakkoarvioinnissa tulee arvioida hyvinvointialueen asukkaiden näkökulma ja vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutukset heihin. Lisäksi tarvitaan yksityiskohtaiset ja paikkakuntakohtaiset selvitykset, miten ja missä palvelut aiotaan järjestää. Miten korvaavat palvelut aiotaan järjestää, mitkä ovat niiden kustannukset. Miten työvoiman käyttö tehostuu, ottaen huomioon työaikana liikkuminen eri toimipisteiden välillä.
Konneveden kunnan esitys vaihtoehtoiseksi malliksi
Suomen julkishallintoa on viimeiset vuosikymmenet kehitetty suuruuden ekonomian ihanteella. Se keskittyy hyödyntämään organisaatioiden kokoa ja tehokkuutta kustannusten vähentämiseksi ja palveluiden toimittamisen parantamiseksi. Ajatuksena on keskittää toiminnot ja resurssit tehokkuuksien saavuttamiseksi suuremman volyymin kautta, mikä teoriassa vähentää yksikkökohtaista palvelun toimituskustannusta. Perusteena on, että suuremmat organisaatiot voivat saavuttaa alhaisemmat kustannukset standardoitujen menettelyjen, suurhankintojen ja työn erikoistumisen kautta. Suuruuden ekonomian riskinä on julkisten palveluiden laadun heikkeneminen, koska fokus siirtyy yleisen edun palvelemisesta määrällisten tavoitteiden ja kustannusten vähennyspäämäärien täyttämiseen.
Keskittäminen on nähtävissä erityisesti valtion palveluissa. Joitakin vuosikymmeniä sitten kunnissa palvelivat mm. verottaja, poliisi, oikeuslaitos, Kela ja TE-palvelut. Nykyisin nämä palvelut ovat keskitetty, pääsääntöisesti maakuntakeskuksiin. Toinen asia mikä valtion palveluorganisaatioita ja hyvinvointialueita yhdistää on organisoitumisen samanlaisuus. Organisaatiot on rakennettu moniportaisiksi siilo-organisaatioiksi. Moniportaisen siilo-organisaation riskinä on tehottomuus, joka johtuu pääasiassa tiedonkulun esteistä, yhteistyön puutteesta, päällekkäisistä resursseista ja toiminnoista, vastuun ja tavoitteiden epäselvyydestä, innovaation ja kasvun estymisestä sekä organisaatiokulttuurin ongelmista. Näiden tekijöiden seurauksena organisaatio voi kohdata haasteita nopeassa reagoinnissa muutoksiin, resurssien tehokkaassa käytössä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa, mikä heikentää sen kokonaistehokkuutta.
On nähtävissä yksi palvelu, jossa ollaan menossa niiden hajauttamiseen. TE-palvelut siirtyvät valtiolta kunnille, vuoden 2025 alussa. TE-palvelut tullaan jatkossa järjestämään hajautettuina, kuntatasolla. TE-muutoksen keskeisenä tavoitteena on vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisääminen palvelujen hajauttamisella. Esimerkkinä tulevasta muutoksesta on, että Konnevedellä käy nykyisin TE-virkailija kerran kuukaudessa, kun jatkossa TE-virkailija on Konnevedellä tavoitettavissa viitenä päivänä viikossa.
Kritiikki suuruuden ekonomiaa kohtaan korostaa usein, että tehokkuuden ja kustannussäästöjen tavoittelu voi johtaa palvelun laadun heikkenemiseen. Massatuotannon ja standardisointien myötä yksilölliset tarpeet ja laadukkaan palvelun tarjoaminen voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Laajamittaiset organisaatiot ja niiden tuottamat standardoidut palvelut voivat johtaa henkilöstön ja asiakkaiden vieraantumiseen. Työntekijät voivat kokea, että heidän panoksensa ja ammattitaitonsa eivät ole arvostettuja, kun taas asiakkaat voivat kokea palvelut kasvottomina. Suuret organisaatiot ja niiden hallinnolliset rakenteet voivat olla joustamattomia ja hitaita reagoimaan muutoksiin ja uusiin tarpeisiin. Tämä byrokratia voi hidastaa päätöksentekoa ja toiminnan mukauttamista, mikä on erityisen ongelmallista nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä. Suuruuden ekonomian kritiikkiin sisältyy myös huoli sen sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista, kuten työpaikkojen menetyksestä, paikallistalouksien heikkenemisestä ja tuloerojen kasvusta. Kun palvelut keskitetään paikalliset toimijat ja pienet yritykset saattavat kärsiä.
Nämä kritiikin kohdat korostavat tarvetta tasapainoiseen lähestymistapaan, joka tunnistaa suuruuden ekonomian hyödyt mutta myös sen rajoitukset ja mahdolliset haitat. On tärkeää etsiä keinoja, joilla voidaan yhdistää tehokkuuden tavoittelu laadukkaiden, joustavien ja yksilöllisesti palveluiden tuottamiseen.
Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelurakenneselvityksessä on nähtävissä samat kritiikin aiheet.Hyvinvointialueilla tehtävillä ratkaisuilla on vaikutuksia laajemmalle. Hyvinvointialueen palvelujen uudistaminen ei tapahdu muusta ympäristöstä irrallisena, vaan esimerkiksi opetus- ja kulttuuri-, elinkeino- ja tekniset palvelut kehittyvät (tai taantuvat) osana samoja uudistuksia. Tuoreen tutkimuksen (Jäntti 2024) ja selvityksen (Paananen ym. 2024) mukaan yhtenä pelkona onkin, että hyvinvointialueilla ajaudutaan tekemään ratkaisuja, jotka heijastuvat kielteisesti esimerkiksi alueella toimivien kuntien elinvoimaan.
Konneveden kunta esittää Keski-Suomen hyvinvointialueelle, että se valmistelisi vaihtoehtoisen palvelurakenneselvityksen palveluekosysteemiajattelun mukaisesti. Sen yhteydessä tulee arvioida kriittisesti keskitettävät ja hajautettavat palvelut. Selvityksessä tulisi arvioida organisaation rakenteen muuttaminen, nykyisestä siilo-organisaatiosta esimerkiksi kolmeksi alueelliseksi palveluorganisaatioksi, kokonaisuudeksi, jossa olisi enintään neljä organisaatiotasoa. Organisaatiorakenteen mataloittamisella uudelleen suunnataan henkilöstövoimavaroja operatiiviseen työhön ja hallitaan paremmin kustannuksia, mm. vähentämällä vuokratyövoimaa.
Palveluekosysteemiajattelun mukainen organisoituminen voi lisätä merkittävästi tuottavuutta. Siirtyminen siiloista palveluekosysteemeihin voi parantaa resurssien jakamista ja käyttöä, vähentää päällekkäisyyksiä ja optimoida toimintoja. Palveluekosysteemit voivat olla joustavampia ja paremmin mukautuvia muutoksiin toimintaympäristössä, mikä mahdollistaa organisaation skaalautumisen ylös- tai alaspäin tarpeen mukaan.
Johtamisjärjestelmän kehittämiseksi otetaan käyttöön ketteriä työmenetelmiä, jotka tukevat tiimien tehokasta yhteistyötä, priorisointia ja tehtävien hallintaa. Ketterän hallinnon kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa vaatii kulttuurimuutosta, joka korostaa asiakaskeskeisyyttä, joustavuutta ja jatkuvaa oppimista.
Osana kehittämistyötä on tarpeen kehittää mekanismeja, jotka mahdollistavat resurssien nopean uudelleenallokoinnin vastaamaan muuttuviin tarpeisiin ja prioriteetteihin. Tämä tarkoittaa sekä taloudellisten resurssien että henkilöstön osaamisen joustavaa käyttöä. Näistä syntyy hyvinvointialueen paljon puhutut leveämmät hartiat, joilla voidaan vastata päivittäisen toiminnan haasteisiin.
Yhtenä yksinkertaisena muutoksen hyötyjen arvioinnissa voi käyttää sen vaikutusta henkilöstöön ja palvelujen ostoon. Keski-Suomen hyvinvointialueella on yli 11 000 työntekijää. Onnistuneella muutoksella voidaan arvioida saavutettavan 10 % hyödyt, se koskettaisi noin 1100 työntekijää. Hyvinvointialueen henkilöstökulut ovat TA 2024 mukaan 652 491 000 €, josta 10 % on 65 249 100 €. Palvelujen ostojen määräksi arvioidaan 515 780 000 €, joista 10 % on 51 578 000 €.
Selvitystyön rinnalla tulee kartoittaa ja keskeyttää kehittämishankkeet ja -projektit, jotka eivät ole hyvinvointialueen lakisääteisten tehtävien ytimessä. Niillä osaltaan tasapainotetaan taloutta, ne arvioidaan uudestaan, kun vaihtoehtoinen palvelurakenneselvitys etenee ja valmistuu.
Toivottavasti Keski-Suomen hyvinvointialue tarttuu esitettyyn selvitystyöhön ennakkoluulottomasti.
Kunnan yhteistyötarjous
Konneveden kunta tarjoaa yhteistyötä Keski-Suomen hyvinvointialueen, Konnevedelle rekrytoitavien työntekijöiden hakuprosesseissa. Kun sote-palvelut olivat kunnan toimintoja, meillä oli varsin hyvin hakijoita eri tehtäviin. Konnevedellä on luontaista vetovoimaa, joten tarjoamme rekrytointiviestintään apua.
Kunta on halukas neuvottelemaan nykyisten sote-tilojen pitkäaikaisesta vuokrauksesta ja samalla sopimaan tilojen muokkaamisesta tulevaisuuden palveluja vastaavaksi.
Kunta jatkaa laajaa ennalta ehkäisevää toimintaansa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Toivomme, että hyvinvointialueelta saisimme aktiivisia yhteistyökumppaneita. Lisäksi toivomme, että Konneveden alueen palveluista voisimme sopia koostetusti hyvinvointialueen edustajan tai edustajien kanssa. Nykytilanteessa ei ole selkeää, kenen tai keiden kanssa asioita voidaan edistää.
