Konneveden luonnon kutsu – kunta ja Jyväskylän yliopisto järjestävät ainutlaatuisen tapahtuman marraskuussa

Karut ja ylväät kansallispuistomaisemat kalasääskineen, jylhänä virtaava seitsemän kosken reitti järvitaimenineen ja lukemattomat pienet purot sekä norot. Konneveden luonto on ainutlaatuinen kokonaisuus, joka tarjoaa lukemattoman määrän nähtävää ja koettavaa. Nyt Konneveden luonto saa kunnan 100-vuotisjuhlien kunniaksi oman tapahtumansa, kun Konneveden kunta ja Jyväskylän yliopisto järjestävät Konneveden luonnon kutsu -tapahtuman Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä keskiviikkona 2. marraskuuta kello 18.00 alkaen.

Konneveden luonnon kutsu -tapahtuma on jaettu kahteen eri pääkokonaisuuteen, jotka rakentuvat tänä vuonna julkaistun Konnevesi 100 -juhlateoksen Nuottaruoho ja 600 muuta Konneveden kasvia -kirjan ja vuonna 2016 julkaistun Kalastajan Konnevesi -kirjan ympärille. Kirjastolla järjestettävässä paneelikeskustelussa ovat mukana kirjojen tekijöitä, muun muassa Veli Saari, Johanna Hallmann, Reima Välivaara ja Timo Marjomäki. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman toimintaa esittelee tutkimusaseman johtaja Jouni Taskinen. Tilaisuuden juontaa Konneveden kunnanjohtaja Mika Pasanen. Tilaisuudessa on mahdollista esittää kysymyksiä Konneveden luontoon liittyen ja tilaisuus myös striimataan. Kysymyksiä on mahdollista lähettää myös ennakkoon tämän lomakkeen kautta.

Konneveden luonnon kutsu -tapahtuma on kaikille avain ja maksuton tilaisuus.

Konneveden kasvillisuus on ainutlaatuinen kokonaisuus – ote Nuottaruoho ja 600 muuta Konneveden kasvia -kirjasta

Konnevesi on suurten järvien ja metsien pitäjä. Suurten kirkasvetisten järvien ohella Konnevedellä on lukuisia eri kokoisia järviä ja lampia, joiden veden laatu vaihtelee. Seitsemän kosken koskireitti on ainutlaatuinen kokonaisuus. Konnevettä luonnehtivat myös pienet joet, purot ja norot. Vesistöjen runsaus ja vaihteleva maasto näkyvät Konneveden kasvistossa ja kasvillisuudessa. Rantakasvillisuus on runsasta ja monilajista. Puronvarsipainanteissa on reheviä lehtoja ja korpia.

Konnevesi on eteläisen, itäisen ja pohjoisen lajiston kohtaamispaikka. Konneveden korkeimmat alueet kohosivat jääkautta seuranneiden meri- ja järvivaiheiden ylläpuolelle. Pohjoisia tunturikasveja ja itäisiä kylmää kestäviä lajeja levisi mäkien ravinteisille rinteille. Itäisen lajiston osuus Konneveden kasvistossa on edelleen huomattava. Lämpiminä ajanjaksoina eteläistä lajistoa levisi myöhään vedestä paljastuneille hienojakoisia aineksia sisältäville rannoille. Osa eteläisestä lajistosta on taantunut, osa on säilyttänyt asemansa.

Ensimmäiset tiedot Konneveden kasveista on kirjattu 1930- ja 1940-luvulla. Tämän jälkeen ihmisen vaikutus luonnossa on lisääntynyt. Soiden ojituksessa, metsätaloudessa ja maataloudessa tapahtuneet muutokset ovat suuresti vaikuttaneet kasvilajistoon. Luonnonkasvit joutuvat yhä enemmän luovuttamaan elintilaa ihmisen viljelemille ja ihmisen mukana kulkeutuneille kasveille. Osa alkuperäisistä kasveista hyötyy ihmistoiminnasta, suurin osa kärsii.

Nuottaruoho ja 600 muuta Konneveden kasvia -kirja esittelee 600 Konneveden kasvilajia ja niiden elinympäristöjä. Suurin osa lajeista on alkuperäisiä, joskin huomattava määrä on ihmistoiminnan levittämiä. Koristekasveiksi istutetuista lajeista esitellään viljelykarkulaiset, viljelyjäänteet ja muutamat vanhan kulttuurin seuralaiskasvit. Konneveden kasvikirjan tarve on ollut kasvava. Kirjan teossa on erityisesti huomioitu konnevetiset ja Konneveden kesäasukkaat sekä kaikki muutkin, jotka kaipaavat ajankohtaista tietoa Konneveden kasveista ja Konneveden luonnosta. Kirja on Konneveden tutkimusasemalla järjestettävän opetus- ja tutkimustoiminnan työkalu. Se on opaskirja Etelä-Konneveden kansallispuiston kasvavalle retkeilijävirralle. Konneveden kunnan 100-vuotisjuhlavuosi ratkaisi kirjan julkaisuajankohdan.