Vesistömatkailu

Konnevedellä olet aina vesistöjen tuntumassa. Suurimmat järvet ovat Etelä- ja Pohjois-Konnevesi sekä Keitele. 

Konnevedelle pääsee Keitele-Päijänne -kanavien kautta etelästä Lahdesta saakka ja pohjoisesta Neiturin kanavan kautta Pielavedeltä asti. Pielavedeltä voi jatkaa matkaa kumikanavaa pitkin Maaningalle, mistä avautuu vesireitti Kallavedelle ja Saimaalle.

Konnevesi-Laukaa melontareitti

Kolmen Keski-Suomen kunnan vesiteillä kulkeva melontareitti alkaa Konneveden kirkonkylältä Häyrylänrannan satamasta. Matka jatkuu Rautalammin reittiä alaspäin Hankasalmen kautta päättyen Laukaan vierasvenesatamaan.

Reitin varrella on useita rantautumispaikkoja, kalastuspaikkoja sekä maatilamatkailupalveluita. Monissa kohdin melotaan Natura 2000 –suojelukohteisiin ja rantojensuojeluohjelmaan kuuluvilla alueilla.

Häyrylänranta

Häyrylänranta on Etelä-Konneveden kansallispuiston portti, tasokas vierasvenesatama, karavaanarialue sekä viihtyisä koko perheen uimaranta. Laivaristeilyt kansallispuistoon ja muualle Rautalammin reitin vesistöihin lähtevät Häyrylänrannan satamasta. Sataman lounaskahvila avaa ovensa vappuna ja palvelee asiakkaitaan aamusta iltaan syksyyn saakka. 

Konneveden Kosket

Konneveden Kosket ovat ilmiömäisen upeat sekä kalastoltaan että luontoarvoiltaan. Keskellä Suomea sijaitseva laajalti tunnettu perhokalastajien paratiisi on ollut läpi sukupolvien haluttu kalastuskohde. Kilometrien mittaisella seitsemän kosken reitillä pääset tavoittelemaan villiä suurtaimenta upeissa luonnonmaisemissa lähellä Etelä-Konneveden kansallispuistoa. Kalareissu koskireitille jättää unohtumattomat muistot, tuletpa sitten taimenjahtiin vuolasvirtaisella Kellankoskella tai narraamaan haukia leppoisille välivirta-alueille. Konneveden Kosket on Villi taimen pro -luokiteltu kalastuskohde, joten kalastus tapahtuu villin taimenen ja arvokkaan kalakannan ehdoilla.

Neiturin kanava

Jyväskylän pohjoispuolisten järvien yhdistämistä kanavoinnilla suunniteltiin jo 1880-luvulla ja vuonna 1911 senaatin myöntämän määrärahan turvin aloitettiin tutkimukset Keitele-Konnevesi-Iisvesi -reitillä.

Päätöstä kanavien rakentamisesta hidasti vuonna 1914 puhjennut maailmansota.

Kanavien rakentamiseen päästiin lopulta vuonna 1918, kun edellisen vuoden lopulla senaatti oli myöntänyt työhön määrärahoja. Vuonna 1921 tehdyssä lopullisessa suunnitelmassa määrättiin kanavia suurennettavaksi alkuperäisistä mitoista.

Kanavien rakentamista hidasti määrärahojen niukkuus, mutta vuonna 1924 työt saivat uudelleen vauhtia. Neiturin kanava avattiin liikenteelle vuonna 1926.

Suomen ollessa vielä autonominen osa Venäjän keisarikuntaa, Venäjä päätti varautua Saksan mahdolliseen Suomen sisämaan kautta tapahtuvaan hyökkäykseen Pietaria vastaan.

Tämän takia 1916-17 Konneveden Neiturin kanavan molemmille puolille kaivettiin puolustusvallihautoja suojamaan strategisesti tärkeää kanavaa ja estämään mahdollisen vihollisen eteneminen.

Vaikka vallihautoja ei onneksi tarvinnut ottaa käyttöön, ne erottuvat edelleen maastosta yllättävän selvästi.